Sähkön siirtohinnoista kannattaa keskustella avoimesti
Laki määrää, että sähköverkoista vastaavien yhtiöiden on parannettava sähköverkkojen varmuutta tarkan aikataulun mukaan. Nämä lakisääteiset investoinnit vaikuttavat luonnollisesti myös sähkön siirtohintoihin eli verkkopalvelumaksuihin. Hinnat ja niiden korotukset aiheuttavat kuitenkin paljon keskustelua ja kysymyksiä hinnanmuodostuksen läpinäkyvyydestä.
Energiavirasto valvoo verkkopalvelumaksujen hintakehitystä. Koska asiakkailla ei ole mahdollisuutta vaihtaa sähkönsiirron toimittajaa, on oikein, että he saavat tietoa verkkopalvelumaksuilla kerättävien rahojen käytöstä myös verkkopalveluyhtiöltään.
Vuonna 2020 Järvi-Suomen Energia sai asiakkailta siirtomaksuja 103 milj. euroa. Tästä summasta tilitettiin valtiolle noin 30 milj. euroa erilaisina veroina. Verkoston kunnossapitoon käytettiin 19 milj. euroa, energian siirrosta valtakunnan verkolle maksettiin 5 milj. euroa ja palkkakulut olivat 1 milj. euroa. Kulujen jälkeen rahaa jäi 48 milj. euroa. Verkkoa uudistettiin 68 milj. euron arvosta, joten lisää lainaa tarvittiin 20 milj. euroa.
Miksi sähköverkkoihin investoitiin juuri tämän verran?
Eduskunta hyväksyi vuonna 2013 lain, jonka perusteella sähköverkkojen varmuutta on parannettava. Laissa on myös annettu tarkat vuosimäärät, milloin mikin vaatimus on täytettävä.
Seuraava vaatimus koskee vuoden 2023 loppua, jolloin 75 % asiakkaista, pois lukien vapaa-ajan asunnot, on oltava toimitusvarman verkon piirissä. Tämä tarkoittaa, että sähkökatkot eivät saa kestää haja-asutusalueella edellä mainituissa kohteissa yli 36 tuntia.
Tämän vaatimuksen täyttämiseksi linjoja on kaivettava maahan, siirrettävä metsistä teiden varsiin jne. Useita eri keinoja käyttämällä pyrimme pitämään kustannukset ja sitä kautta myös hinnat kohtuullisina.
Voiko säästöjä saada toimintaa tehostamalla?
Toiminnan tehokkuudesta voi todeta, että vuonna 2019 verkkoyhtiöt laskuttivat Suomessa asiakkailtaan keskimäärin 4 860 euroa verkkokilometriä kohti. Järvi-Suomen Energialla vastaava luku oli 2 600 euroa, eli yksi alhaisimmista kaikkien yli 70 verkkoyhtiön joukossa.
Miksi hinnat ovat korkeat, vaikka tehokkuus on hyvä?
Käytännössä verkkoyhtiön toimialueen asiakastiheys ratkaisee, kuinka paljon kilowattitunnille tulee hintaa. Järvi-Suomen alue on yksi harvimmin asutuista alueista. Verkkoa on meillä peräti 270 metriä asiakasta kohti, kun Suomessa sitä on keskimäärin noin 113 metriä.
Mitä keinoja hintojen alentamiseen on olemassa?
Merkittävin keino olisi tietysti sähkömarkkinalain vaatimusten lieventäminen. Sen suuntaisia toimenpiteitä on nyt eduskunnan käsittelyä odottavassa lakipaketissa, koska sähkön käyttäjien paine on asian suhteen ollut merkittävä.
Verkon uusimisessa olemme edenneet suunnitellusti vuodesta 2013 lähtien ja runkoverkko saadaan uusittua pääosin noin vuonna 2024, jolloin investointirahan tarve laskee.
Sähkökatkojen keskimääräinen kestoaika on pudonnut jo tehdyillä investoinneilla vuoden 2013 arvosta 12 tuntia vuodessa nykyiseen arvoon 7 tuntia (- 40 %). Näkemyksemme mukaan pystymme nykyisellä hintatasolla ja lainoituksella uudistamaan verkkoa vuoteen 2024 asti ilman hintojen korotuksia ja kuitenkin täyttämään nykyisen lain vaatimukset. Siitä eteenpäin talous ja hintapaineet helpottavat.