Kehittämissuunnitelma kertoo tulevien vuosien toimenpiteet
Sähköverkon kehittämissuunnitelma kertoo, miten sähköverkkoa kehitetään tulevina vuosina, minkälaisilla ratkaisuilla se tehdään ja mihin ratkaisut perustuvat. Suunnitelma perustuu Energiaviraston määräykseen ja kaikilla on mahdollisuus tutustua suunnitelman sisältöön ja osallistua siihen liittyvään kuulemiseen joka toinen vuosi. Miten sitä oikein tehdään?
Kehittämissuunnitelmaan vaikuttavat monet osatekijät ja kokonaisuus on monen osion summa. – Sähkömarkkinalaki määrää tavoitteet ja laatuvaatimukset. Suunnitelman tekoon velvoittaa Energiavirasto, joka valvoo myös suunnitelman toteutumista. Energiavirasto valvoo toimintaamme, laatuvaatimuksien täyttymistä, kustannustehokkuutta sekä sitä, että täytämme toimitusvarmuusvaatimukset vuoteen 2036 mennessä, kertoo suunnittelupäällikkö Olli Heikkinen.
– Tavoitteenamme on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja täyttää nämä lain vaatimukset mahdollisimman kustannustehokkaasti, järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti.
Alueen tilanne ja kehitysennusteet pohjana
Toteutusratkaisut suunnitellaan ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja taloudellisuus. Pohjana on tavoitteiden lisäksi ennuste toimintaympäristön muutoksista.
– Haasteena meillä on rakentamiseen vaikuttavat pitkät etäisyydet ja maaston ominaisuudet, mutta myös sähkön käyttötavat. Suuri vapaa-ajan asuntojen määrä aiheuttaa sen, että sähköä käytetään joskus hyvinkin paljon ja joskus taas hyvin vähän. Verkon pitää toimia kaikissa tilanteissa, silloinkin, kun tyhjillään olleella kesäasunnolla äkkiä ladataankin sähköautoa, sähkövenettä tai alueelle rakennetaan iso aurinkosähköjärjestelmä, miettii Heikkinen.
Tarve tasata sähkön kulutusta ja tuotantoa vastaamaan paremmin toisiaan tuo mukanaan tarpeita sähkön varastointiin ja joustopalveluihin. Niiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja verkon on vastattava näihin tarpeisiin.
Vastuullisuus ja kustannustehokkuus ohjureina
Suunnittelua ohjaavat myös velvoitteet asiakkaiden tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun. Kaikkien on saatava sähköä ja alueen huoltovarmuudesta on huolehdittava. Toiminnan on oltava vastuullista ja mahdollistettava puhtaan siirtymän toteutumista ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.
– Kaikessa toiminnassa etsimme elinkaarikustannuksiltaan kustannustehokkaimmat ratkaisut. Esimerkiksi verkonrakentamisessa kaikkea ei kaapeloida, vaan johtoja siirretään metsistä teiden varsille, jossa huolto ja korjaus on nopeampaa ja taloudellisempaa. Samalla vapautuu metsää muuhun käyttöön ja se taas vaikuttaa jo ilmastotavoitteisiinkin, miettii Heikkinen.
– Taloudellisuutta lisää myös mm. yhteisrakentaminen, jolloin toteutetaan muiden infratoimijoiden kanssa saman aikaisia rakentamistoimenpiteitä saneerausalueilla. Sitä toteutetaan nyt 30 prosentissa investoitavista kilometreistä.
Missä lähivuosina sitten rakennetaan?
– Taajamat on jo pääsääntöisesti saneerattu, nyt keskitytään haja-asutusalueisiin. Investoinnit jatkuvat noin 40 miljoonan euron vuosivauhtia. Ensi vuoden loppuun mennessä jo puolet asiakkaista on toimitusvarmuusvaatimukset täyttävän verkon piirissä, kertoo Heikkinen.