Faktoja veroista ja verkkopalveluhinnoista
Toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät verkostoinvestoinnit näkyvät verkkopalvelumaksuissa vääjäämättä, mutta paljon niitä enemmän on paisunut laskussa oleva veron osuus. Siirtolaskusta se on jo yli puolet.
1. Sähkölämmittäjällä veron osuus sähkölaskusta on kaksinkertaistunut 14 vuodessa
Verojen osuus sähkönkäyttäjän sähkölaskusta on kasvanut merkittävästi vuodesta 2009. Kaavio on tehty sähkölämmittäjien valtakunnallisten keskihintojen mukaan. Mukana ovat yli 15 000 kWh vuodessa sähköä käyttävien asiakkaiden verkkopalvelumaksut ja verot vuosilta 2009–2023. Suomen energiaverotus uudistettiin vuoden 2011 alussa.
Lähde: Tilastokeskus.
2. Sähkön kokonaiskuluista kolmannes on veroa, toinen kolmannes siirtoa ja loput energiaa
Kotitalousasiakkaan kokonaissähkökulut koostuvat sähköenergiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Valtakunnallisten keskiarvohintojen mukaan laskettuna jokainen osa vie kuluista asiakastyypistä riippuen noin kolmanneksen. Sähkövero kokonaisuudessaan ja siirron arvonlisävero laskutetaan siirtolaskussa.
3. Muihin Euroopan maihin verrattaessa Suomen siirtohinta on alle keskitason
Verkkotoiminta on säänneltyä kaikkialla Euroopassa. Sähkön siirto ja jakelu on yleisesti katsottu luonnolliseksi monopoliksi, eli rinnakkaisten verkkojen rakentaminen ei ole järkevää kokonaistaloudellisuuden kannalta. Siksi verkkotoiminta on luvanvaraista ja tarkasti valvottua. Kullekin jakeluverkkoyhtiölle on annettu oma vastuualue, jossa sillä on yksinoikeus rakentaa ja operoida jakeluverkkoja. Kussakin maassa paikallinen viranomainen asettaa sääntelymallin ja valvoo verkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelua.
Eurostatin taulukossa verkkopalveluhintoja vertaillaan kWh-kohtaisen hinnan mukaan. Se vastaa pääsääntöisesti verkkotoiminnan kustannuksia, sillä Eurostat kertoo sivuillaan hinnan pitävän sisällään siirto- ja jakelutariffit, siirto- ja jakeluhäviöt, verkkokustannukset, myynnin jälkeiset palvelukustannukset (after-sale service cost), järjestelmäpalvelukustannukset sekä mittarien vuokra- ja mittauskulut. Kustannuksiin vaikuttavat siis ainakin verkkoinvestointien määrä, investointien hinta ja tehokkuus, operatiivisen toiminnan kustannukset sekä toiminnan rahoituksen kustannukset. Suomi sijoittuu tässä alle EU-maiden keskitason.
4. Suhteessa asiakasmäärään ja sähköverkon pituuteen siirtohinta Suomessa on Euroopan edullisimpia
Suhteessa asiakaskohtaiseen verkon pituuteen Suomessa on onnistuttu rakentamaan ja ylläpitämään sähköverkkoja erittäin tehokkaasti verrattuna muihin maihin.