Asiakkaat kysyvät verkkopalveluista

Olemme saaneet erilaisissa yhteyksissä runsaasti verkkoliiketoimintaa koskevia kysymyksiä, joihin vastaamme nyt tällä palstalla. Vastaajana on Järvi-Suomen Energia Oy:n verkostopäällikkö Mika Matikainen.

1. Mistä verkkopalvelun hintaerot eri yhtiöiden välillä johtuvat?

Verkkoyhtiön kustannuksista valtaosa syntyy sähköverkon kunnossapidosta, häiriöiden hoidosta sekä verkon uusimis- ja toimitusvarmuusinvestoin-tien rahoittamisesta. Järvi-Suomessa on pitkät etäisyydet, paljon vesistöjä ja siten tarvitaan paljon sähköverkkoa yhtä asiakasta kohden, minkä vuoksi verkon toimintakuntoisena pitämisen välttämättömät kustannukset jakautuvat harvalukuisten asiakkaiden maksettaviksi. Etelä-Suomen maaseutualueilla kustannuksia on jakamassa kaksinkertainen määrä asiakkaita verkostokilometriä kohden ja kaupungeissa tyypillisesti kymmenkertainen määrä.

Järvi-Suomen Energian asiakkailtaan saamat verkkopalvelumaksutulot johtokilometriä kohden ovat pienimpiä Suomen 77 verkkoyhtiön joukossa. Harvaan asuttu alue on pakottanut meidät etsimään erittäin kustannustehokkaat toimintatavat, jotta olemme saaneet pidettyä asiakkaiden verkkopalvelumaksut kohtuullisina harvaan asutulla ja vesistöjen rikkomalla alueellamme.

2. Miksi kesäasukkaankin täytyy maksaa täyttä verkkopalvelumaksua, vaikka mökillä ollaan vain kesäisin ja silloinkin sähköä kuluu hyvin vähän?

Verkkoyhtiön on ylläpidettävä koko sähköverkko jatkuvasti toimintakunnossa riippumatta siitä, käyttävätkö asiakkaat sähköä vai ei. Yli 80 prosenttia Järvi-Suomen Energian kustannuksista syntyy siitä, että sähköverkkoa on uusittava, valvottava ja pidettävä kunnossa systemaattisesti sekä verkkoon syntyvät viat ja häiriöt on korjattava mahdollisimman nopeasti.

Kiinteä sähköverkko on palvelu, joka on luonteeltaan pysyvä ja ympärivuotinen. Verkko on käyttövalmiina aina, kun asiakas tarvitsee sähköä.

3. Mitä vaihtoehtoja asiakkaalla on kiinteälle sähköverkolle?

Kesäkäytössä oleville vapaa-ajan asunnoille on jo olemassa kiinteän sähköverkon korvaavia ratkaisuja. Asiakas voi hankkia järjestelmän, joka koostuu aurinkokennoista, akuista ja aggregaatista. Ympärivuotiseen asumiseen ei vielä tällä hetkellä ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää, joka korvaisi kiinteän sähköverkon.

4. Julkisuudessa on ollut kirjoittelua siitä, että verkkoyhtiöt jopa tekevät yli-investointeja, jotta verkon arvo kasvaisi ja maksuja saataisiin kerättyä lisää. Mihin tämä liittyy?

Järvi-Suomen Energia ei tee yli-investointeja. Meillä valitaan aina kulloiseenkin olosuhteeseen teknisesti ja taloudellisesti optimaalisin verkostoinvestointiratkaisu. Maakaapelointi ei ole kaikkiin paikkoihin ja olosuhteisiin teknistaloudellisesti paras ratkaisu, vaan myös ilmajohtoverkko tien varressa, 1 kV tekniset ratkaisut, sähköasemat, verkostoautomaatio ja monet muut ratkaisut yhdessä takaavat parhaimman lopputuloksen ja tarkkaan harkitun kokonaisuuden.

5. Kuka valvoo tehtyjen investointien laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta?

Verkkoyhtiön toimintaa, hinnoittelua ja myös investointeja valvoo Energiavirasto. Kaikki verkkoyhtiöt tekivät Energiavirastolle verkon kehittämissuunnitelman ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja ovat sen jälkeen raportoineet toteuttamistaan kehittämistoimista virastolle kahden vuoden välein.

6. Mitä etua asiakkaalle on verkkoyhtiön paikallisesta omistuksesta?

Järvi-Suomen Energian omistavat käytännössä verkkoalueen kunnat. Kuntaomistajien ohjaus on ollut selkeä: verkkoyhtiön on toimittava tehokkaasti, ja hinnat on pystyttävä pitämään kilpailukykyisinä haastavista toimintaolosuhteista huolimatta. Kun verot maksetaan omalle alueelle, rakennetaan samalla alueen elinvoimaa ja hyvinvointia. Verkkoyhtiö on myös suuri paikallinen työllistäjä. Lisäksi maksetut osingot jäävät alueen kunnille luomaan osaltaan elinvoimaa paikallisesti.

7. Nousevatko verkkopalvelumaksut jatkuvasti vuoteen 2036 asti, koska toimitusvarmuusinvestoinnit jatkuvat suurina?

Järvi-Suomen Energia joutui korottamaan vuotuiset verkostoinvestointinsa kaksinkertaisiksi, kun laki toimitusvarmuudesta tuli voimaan vuonna 2013. Investointeja on rahoitettu runsaasti lainavaroin, jotta on vältytty rajuilta hinnankorotuksilta. Verkkopalveluhintoja on korotettu vuosien 2014–2019 aikana keskimäärin 6 prosenttia vuodessa. Olemme nyt hyvin lähellä kestävää hintatasoa, jolla toimitusvarmuusinvestoinnit ja velkasalkun hoitaminen pystytään rahoittamaan. Vielä tarvitaan reilun 5 prosentin korotus, jotta talous saadaan tasapainoon. Toki inflaatio ja esimerkiksi uudet lakisääteiset velvoitteet voivat aiheuttaa hinnan tarkistuspaineita jatkossakin.

8. Kuinka verkostoinvestoinnit näkyvät asiakkaille?

Uusimme joka vuosi noin 1 000 km sähköverkkoa ja samalla parannamme sähkön toimitusvarmuutta. Vuodesta 2020 alkaen investoinnit kohdistuvat lähes pelkästään haja-asutusalueelle. Toimitusvarmuusinvestointeja tehdään tasaisesti eri puolilla toimialuettamme. Lähtökohtaisesti kaikki investoinnit vähentävät säiden aiheuttamien vikojen määrää.

9. Miksi sähköverkkoon pitää laittaa niin paljon rahaa? Eikö normaali uudistamistahti olisi riittänyt?

Sähkön saatavuuden merkitys kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti, kun fossiilisten energialähteiden käytöstä luovutaan ja siirrytään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Suomen sähköstä jo yli 80 prosenttia tuotetaan hiilettömästi. Tämän vuoksi sähköverkko on uusittava niin, että yritykset ja kotitalousasiakkaat saavat sähkönsä jatkossa yhä luotettavammin.